Kelloniemen asukkaat ottivat kantaa asuinalueensa kuntoon (SS 14.2. ja 22.2.). Aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Lähiöiden vetovoimaisuus ja kunto ovat aivan olennaisia asioita kaupungin tasapainoisen kehityksen kannata. On tärkeää sekä ylläpitää olemassa olevaa mutta myös tehdä uusia investointeja, joilla asuinalueiden viihtyisyyttä voidaan lisätä.

Esimerkiksi mittava ympäristön kunnostus Sammakkolammella Puijonlaaksossa on lisännyt alueen virkistyskäyttöä ja mahdollistanut esteettömämmän kulkemisen lammen ympäristössä.

Mielipidekirjoituksessa (SS 14.2.) nostettiin erityisesti esille Märssypuiston huono kunto. Tämä on aivan totta, ja kaupunkirakennelautakunta on 14.12.2022 hyväksytyssä investointiohjelmassa osoittanut Märssypuiston kunnostukseen rahaa vuosille 2024–2025. Varsinainen korjaus asettunee vuodelle 2025. Tuo on mielestäni ehdoton takaraja puiston kunto huomioiden.

Myös muita, pienempiä korjauksia on pyritty tekemään budjetin puitteissa.

Kirjoituksessa mainittu Kelloniemen osayleiskaava on valmistelussa, ja toivottavasti se saadaan mahdollisimman pian päätöksentekoon. Olennaista kaavassa on, että se mahdollistaa alueen kehityksen muun muassa uusien asuntojen ja palvelujen kautta. Osayleiskaava ei kuitenkaan tuo muutosta välittömästi, sillä alue alkaa varsinaisesti rakentua vasta asemakaavoituksen jälkeen.

Kuopio ei ole yksin lähiöiden kehittämisen kanssa. Kaupunkirakennelautakunta tutustui syksyllä Helsingin ja Lahden kaupunkisuunnitteluun sekä lähiöiden huomioimiseen kaupungin kehityksessä. Joka puolella Suomea painitaan samojen haasteiden parissa, mutta me voimme oppia muualla tehdyistä hankkeista.

Erityisesti lähiliikuntamahdollisuudet ja riittävät lähipalvelut korostuvat lähiöiden viihtyvyydessä.

Olennaisinta asuinalueiden kehityksessä on alueen asukkaiden kuuleminen. On hyvä, että asukkaat nostavat myös epäkohtia esiin, jotta niihin voidaan yrittää puuttua.

Kirjoittaja on Kuopion kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Hän on myös eduskuntavaaliehdokas.