Hyvään elämänlaatuun vaikuttavat monet tekijät. Se ei ole pelkästään hoivaa ja huolenpitoa, vaan siihen tulee liittyä myös sosiaalisuus ja yhteisöllisyys, jotka vaikuttavat suuresti iäkkäiden elämänlaatuun. Iäkkäillä ihmisillä pitää iästä ja toimintakyvystä riippumatta olla mahdollisuus elää omanlaistaan hyvää elämää omissa yhteisöissään.

Kotihoito on sosiaalihuoltolain mukaista asumispalvelua, jonka järjestämisestä vastaa kunta.  Palvelutaloasuminen on jatkuvasti kasvussa. Kotihoito yhdessä muiden tahojen, kuten fysioterapeuttien kanssa takaavat asukkaille riittävän tuen ja hoivan. Palvelutalo on toiminnallinen yhteisö ja jokainen siellä asuva on omanlainen ja omia valintojaan tekevä ihminen. Miten hoitajien osaamista voidaan käyttää hyväksi erilaisissa toiminnoissa? Moni asukas tarvitsee avustamista päivittäisissä toiminnoissa ja ulkoileminen on suurelle osalle lähes mahdotonta. 

Lakisääteinen oikeus itsemääräämiseen tulisi ottaa huomioon palvelun suunnittelussa. Hoitohenkilökunta työskentelee nykyisin valtavan paineen alla ja monet rutinoituneet tavat ovat jääneet osaksi hoitotyötä. Tämä saattaa aiheuttaa, ettei muutostarpeita ja kehittämisen kohteita huomaa. Se, miten aikaa jäisi muuhunkin kuin sairaanhoidollisen puolen toteutumiseen, on iso asia pohdittavaksi.

Säännöllinen toiminta olisi tärkeää, sillä sosiaaliset tilanteet auttavat jaksamaan ja edistävät myös mielialan pysymistä parempana. Toiminnassa tulisi saada muutosta tiukkoihin, normitettuihin, sairaalamaisiin toimintatapoihin. 

Negatiivisuutta vanhustyöstä voitaisiin vähentää erilaisen työorientaation myötä. Esille voitaisiin nostaa sosiaalisia, kulttuurisia ja pedagogisia sisältöjä. Hyväksi voitaisiin käyttää monenlaista luovuutta työskentelytavoissa. Toiminnallisten menetelmien avulla vanhuksesta tulisi aktiivisempi ja tyytyväisempi ihminen.

Kati Seppälä
Yhteisöpedagogi
Kuntavaaliehdokas