Suomessa on joukko pieniä terveysasemia, joissa on 1-2 lääkäriä. Näiden toiminta on monella tavalla vaikeaa. Perusterveydenhuollon toteuttamiseen on etsittävä toimivampia ja kustannuksiltaan kohtuullisia ratkaisuja. Kuopiossa ongelma on tullut esiin Maaningalla, jossa terveysaseman rakennus on huonossa kunnossa, eikä sen laaja remontti tai uudisrakennus ole kannattavaa.

Terveyspalveluja on esitetty keskitettäväksi isommalle terveysasemalle Siilinjärvelle toteutettavaksi Siilinjärven ja Kuopion yhteistyönä. Maaningalle jäisivät neuvolat, oppilasterveydenhuolto ja sairaanhoitajan vastaanotto. Lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotot siirtyisivät Siilinjärvelle.

Pienet terveysasemat eivät ole enää nykyisen lääketieteen vaatimuksia vastaavia. Laitteisto jää niukaksi tai käyttöaste alhaiseksi. Useissa tapauksissa joudutaan joka tapauksessa lähtemään tutkimuksiin tai hoitoon etäämmälle. Lääkäreiden rekrytoiminen pienille asemille on tullut jatkuvasti vaikeammaksi. Tästä syystä Maaningallakin on jouduttu tekemään ostopalveluratkaisuja kovalla hinnalla.  Pienet asemat ovat haavoittuvia, koska lääkärin poissaolo ajaa toiminnan heti jumiin.

Erityisesti nuoremmat lääkärit tarvitsevat jatkuvaa vertaistukea. Lääketieteellisen tason ylläpito edellyttää vähintään noin neljän – viiden lääkärin asemia. Silloin haavoittuvuus vähenee, vertaistuki on saatavissa ja erilaista laitteistoa voidaan käyttää. Kuopiokin onnistuu rekrytoinnissa, kun asema on isompi.

Nuoret lääkärit eivät yleensä suostu lähtemään pienille asemille. He pelkäävät, että tuen puuttuessa joutuvat liian vaativaan työhön tai toisen lääkärin poissaolo tekisi yhtäkkiä aloittelevan lääkärin potilasmäärät kaksinkertaisiksi. Lisäksi heillä on parisuhteen puolikas, jolle pitäisi löytyä työtä. Asuntoja ei ole vuokrattavissa ja omistusasuntoa ei muuttotappioalueelta haluta. Pieneltä asemalta ei myöskään pääse koulutuksiin. Moni on erikoistumassa, jolloin koulutusten puute johtaa erikoistumisen jumittumiseen. Monelta nuorelta opiskelijalta ja lääkäriltä olen kuullut tämän: Jos muuta ei ole tarjolla, niin sitten raksalle tai Prisman kassalle töihin.

Mutta pienen paikkakunnan ihmisiä ei jätetä tyhjän päälle. Jos hoito joudutaan keskittämään isommille asemille, on myös huolehdittava siitä, että potilaat sinne pääsevät. Kuopion kohdalla tämä edellyttää Paliliikennettä tai muuta vastaavaa palvelua. Näin on myös Maaningan tapauksessa. Paliliikenne palvelee myös muuta liikkumistarvetta.

Väitän seuraavaa: Isompi lääkäriasema tuettuna Paliliikenteellä merkitsee maaninkalaisille terveyspalvelujen tason nousua. Tason nousu on merkittävä. Tämä voidaan toteuttaa nykyistä halvemmalla hinnalla. Etu kaikille kuopiolaisille veronmaksajille ja Maaninka saa paremmat palvelut.

Olli-Pekka Ryynänen

Yleislääketieteen professori emeritus,
kaupunginvaltuutettu (kok)